- Ei varsinaista "filosofiaa" - dãrsana = näkeminen
- Päätavoite: mietiskelyn avulla saavutettava tieto maailmankaikkeuden ja ihmisen sisäisestä todellisuudesta (vrt. moksa hindulaisuudessa ja nirvana buddhalaisuudessa; sielun vapautuminen)
- Samaan päämäärään johtaa monta tietä
- Elämänfilosofiaa
- Syklisyys (filosofianhistoria puuttuu)
- Opeissa vahva sitoutuminen traditioon tai koulukuntaan
- Vedanta-filosofia: kaikkien oppien pohjana Veda-kirjallisuus tai Upanishadit
- hyvin luova kulttuuri
1) Toiminnan filosofia: mimansa = pohdiskelu
2) Tieto-oppi ja ymmärtäminen: nyaya = loogisuus, vaiseshika = metafyysinen ajattelu
3) Itsetuntemus: sankhya = mielen jalostaminen, jooga = yhdistyminen
4) Oman itsen ja maailman yhteys: vedanta, vrt. hindulaisuden uudistajat: esim. Ramakrishna Paramahansa, Swami Vivekananda
Gurukulttuuri (= omistaudutaan jollekin asialle) on arvostettua Intiassa.
Chakrat
- Tavoitteena tasapaino ja energisoituminen
- osana joogaa, hindulaisuutta, buddhalaisuutta ja taolaisuutta
2) Otsachakra: sielullinen tietoisuus "OM" (hymistellään, pitäisi saada ääni värisemään otsaan)
3) Kurkkuchakra: puhe "HAM" (ääni otsaan)
4) Sydänchakra: henkinen havainto, "YAM" (ääni sydämeen)
5) Solar Plexus: tunteet ja "pranan" varasto
6) Sakraalichakra: suvunjatkaminen, "RAM"
7) Juurichakra, "LAM"
Hindulaisuus ja filosofia
Keskeistä sanastoa:
syklinen aikakäsitys
samsara = sielunvaellus
moksha = pelastus
Atman = ihmissielu
Brahman = jumalsielu
karma = syyn ja seurauksen laki
dharma = jumalallinen järjestys (kohtalo)
Gandhin filosofia
Mahatma (Mohandas) Gandhi (1869-1948)
- kuului kauppiaskastiin
- opiskeli Lontoossa lakimieheksi
- taisteli muslimien ja hindujen oikeuksien puolesta ilman väkivaltaa
1) Satya graha
- totuuden etsintä tuo sielulle voiman
- totuus = rakkaus = väkivallattomuus = jumala
- elämän säilyttäminen
- väkivallattomuus teoissa, puheissa ja ajatuksissa
- rakkauden korostaminen (passiivinen vastarinta)