lauantai 5. maaliskuuta 2011

Hengitys, venytys, rentoutus - ja nauru

Miksi valitsin joogan...

Eräänä päivänä liikunnantunnilla (LI3 - Virkisty liikunnasta) istuimme Tennarin kylmässä lukiosalissa tummanvihreillä jumppamatoilla. Ensin opettaja selitti lyhyesti Hatha-joogasta, sitten harjoittelimme syvään hengittämistä ja teimme helppoja, rauhallisia liikkeitä oman hengityksen tahtiin. Asettuessani ensimmäiseen asanaan, tajusin, että tässä on se "mun juttu". Hengitys, venytys, rentoutus. Nuo kolme elementtiä tekivät sen.

Olen kyllä jo reilun vuoden ajan ollut kiinnostunut joogasta - kipinä kenties isosiskolta, joka harrasti astanga-joogaa - mutta en ole vielä päässyt siihen vaiheeseen, että alkaisin käydä säännöllisesti joogatunneilla.

Nyt tämän FI6-kurssin myötä pääsin perehtymään joogaan, siihen mitä se oikeastaan on ja miten monenlaista joogaa voi harjoittaa. Joogan tyylisuunnista puheen ollen: eksyin naurujoogan sivuille... Pelkästään etusivun lukeminen hymyilytti! Tai lähinnä huvitti mielikuva ihmisistä, jotka kokoontuvat samaan huoneeseen nauramaan. Paljonkohan tuostakin "ohjatusta nauramisesta" pitää maksaa? No, onneksi osaan nauraa yksinkin. Vielä paremmin ystävien seurassa. ;)

4 kommenttia:

  1. Se on muuten tärkeä taito. Kun kunnolla kavereiden kanssa nauraa jollekin niin oikein tuntee kun elinaika pitenee.

    VastaaPoista
  2. Hienot sivut - Johanna!
    Ja naurusta vielä: makeimmat naurut saa, kun naureskelee vähän myös itselleen..

    VastaaPoista
  3. Se parhaiten nauraa joka toiselle kuoppaa kaivaa.

    VastaaPoista
  4. joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.

    VastaaPoista