Buddhalainen filosofia

Mikä aiheuttaa kärsimystä? ... Pitää myöntää, että elämässä on kärsimystä.

1) Karman oppi
- Ihminen on ulkoisten tekijöiden tavoittelussaan "vanki" (esim. mielihyvän tavoittelu)
- Myöntämällä "minän" olevan vain harhaa ja asettumalla halujen ja tavoitteiden yläpuolelle ihminen vapautuu
- Karman opin myöntäminen johtaa lopulta samsarasta (=elämän kiertokulku) eli elämää hallitsevasta tyytymättömyydestä vapautumiseen

2) Hetkellisyys
- Olemassaolo on jatkuvaa muutosta
- Ihminen on vain "kasa luita ja nahkaa"

3) Oppi Atmanin olemattomuudesta
- Minä =
a) Fyysinen ruumis (muoto)
b) Tunteet (mielihyvä, tuska, aistimus)
c) Ideat (havainnot, käsitteet)
d) Vaikutelmat (vietit, pyrkimykset)
e) Hetkellinen tietoisuus (tietoisuuden virta)
- Minässä ei ole sielua tai ydinminää
- "Kun vaunut puretaan, jäljelle ei jää mitään"

4) Oppi Brahmanin olemattomuudesta
- kaikki on hetkellistä, ikuista jumalaa ei ole

5) Suhteellisuus ja kausaliteetti
- syysuhteet satunnaisia ja hetkellisiä
- kaikki olemassaolo on riippuvainen jostain toisesta (esim. puu - siemen)

Hindulaisuudesta vaikutteita saaneita oppeja

Jainalaisuus:
- Intia 500-eaa.
- Perustaja Mahavira
- Ateistinen oppi
- Ahimsa-periaate (elämän säilyttämisen periaate: jos tappaa esim. muurahaisen, ei saavuta nirvanaa!)
- Askeesi - kasvissyöjiä
- Tavoitteena nirvanan kaltainen vapautuksen tila

Sikhiläisyys:
- Intia 1500-l
- Perustaja guru Nanak
- Pyhä kirja: Guru granth sahib
- Yksi persoonaton jumala (äiti, isä, puoliso, ylin guru)
- Korostaa tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja käytännönläheistä elämää

Hengitys, venytys, rentoutus - ja nauru

Miksi valitsin joogan...

Eräänä päivänä liikunnantunnilla (LI3 - Virkisty liikunnasta) istuimme Tennarin kylmässä lukiosalissa tummanvihreillä jumppamatoilla. Ensin opettaja selitti lyhyesti Hatha-joogasta, sitten harjoittelimme syvään hengittämistä ja teimme helppoja, rauhallisia liikkeitä oman hengityksen tahtiin. Asettuessani ensimmäiseen asanaan, tajusin, että tässä on se "mun juttu". Hengitys, venytys, rentoutus. Nuo kolme elementtiä tekivät sen.

Olen kyllä jo reilun vuoden ajan ollut kiinnostunut joogasta - kipinä kenties isosiskolta, joka harrasti astanga-joogaa - mutta en ole vielä päässyt siihen vaiheeseen, että alkaisin käydä säännöllisesti joogatunneilla.

Nyt tämän FI6-kurssin myötä pääsin perehtymään joogaan, siihen mitä se oikeastaan on ja miten monenlaista joogaa voi harjoittaa. Joogan tyylisuunnista puheen ollen: eksyin naurujoogan sivuille... Pelkästään etusivun lukeminen hymyilytti! Tai lähinnä huvitti mielikuva ihmisistä, jotka kokoontuvat samaan huoneeseen nauramaan. Paljonkohan tuostakin "ohjatusta nauramisesta" pitää maksaa? No, onneksi osaan nauraa yksinkin. Vielä paremmin ystävien seurassa. ;)

Intialainen filosofia

• Ei varsinaista "filosofiaa" - dãrsana = näkeminen
• Päätavoite: mietiskelyn avulla saavutettava tieto maailmankaikkeuden ja ihmisen sisäisestä todellisuudesta (vrt. moksa hindulaisuudessa ja nirvana buddhalaisuudessa; sielun vapautuminen)
• Samaan päämäärään johtaa monta tietä
• Elämänfilosofiaa
• Syklisyys (filosofianhistoria puuttuu)
• Opeissa vahva sitoutuminen traditioon tai koulukuntaan
• Vedanta-filosofia: kaikkien oppien pohjana Veda-kirjallisuus tai Upanishadit
• hyvin luova kulttuuri

Filosofiset traditiot

1) Toiminnan filosofia: mimansa = pohdiskelu
2) Tieto-oppi ja ymmärtäminen: nyaya = loogisuus, vaiseshika = metafyysinen ajattelu
3) Itsetuntemus: sankhya = mielen jalostaminen, jooga = yhdistyminen
4) Oman itsen ja maailman yhteys: vedanta, vrt. hindulaisuden uudistajat: esim. Ramakrishna Paramahansa, Swami Vivekananda

Gurukulttuuri (= omistaudutaan jollekin asialle) on arvostettua Intiassa.

Chakrat

• Tavoitteena tasapaino ja energisoituminen
• osana joogaa, hindulaisuutta, buddhalaisuutta ja taolaisuutta

1) Kruunuchakra: kosminen tietoisuus
2) Otsachakra: sielullinen tietoisuus "OM" (hymistellään, pitäisi saada ääni värisemään otsaan)
3) Kurkkuchakra: puhe "HAM" (ääni otsaan)
4) Sydänchakra: henkinen havainto, "YAM" (ääni sydämeen)
5) Solar Plexus: tunteet ja "pranan" varasto
6) Sakraalichakra: suvunjatkaminen, "RAM"
7) Juurichakra, "LAM"


Hindulaisuus ja filosofia

Keskeistä sanastoa:
syklinen aikakäsitys
samsara = sielunvaellus
moksha = pelastus
Atman = ihmissielu
Brahman = jumalsielu
karma = syyn ja seurauksen laki
dharma = jumalallinen järjestys (kohtalo)

Gandhin filosofia

Mahatma (Mohandas) Gandhi (1869-1948)
 - kuului kauppiaskastiin
 - opiskeli Lontoossa lakimieheksi
 - taisteli muslimien ja hindujen oikeuksien puolesta ilman väkivaltaa

1) Satya graha

• totuuden etsintä tuo sielulle voiman
• totuus = rakkaus = väkivallattomuus = jumala

2) Ahimsa

• elämän säilyttäminen
• väkivallattomuus teoissa, puheissa ja ajatuksissa
• rakkauden korostaminen (passiivinen vastarinta)

Teitä minuuden kadottamiseen

1) Meditaatio: mietiskely, pyrkimys mielen puhdistumiseen (esim. jooga, zen)
2) Kontemplaatio: passiivinen vastaanottaminen, sulautuminen tosiolevaan, minän katoaminen
    (liittyy ehkä aidoimmin idän filosofiaan, paradoksaalinen)
3) Mystiikka: eteneminen kohti jumalallista yhdistymistä

Itämaisen filosofian perusoppeja

• Tavoitteena saavuttaa minuuden kadottamisen tila (ihminen tulee vahvaksi, kun pystyy luopumaan omasta minästään)
• "Elämä on tässä ja nyt"-ajattelu

Filosofiset perusopit kumoavat länsimaiset vastakkainasettelut:

1) subjekti = objekti
    - todellisuus on ykseyttä

2) filosofia = uskonto
    - järki ja usko ovat yhtä

3) teoria = käytäntö
    - ajattelu ei ole irrallaan elämästä

Herakleitos, Pythagoras, Platon

Miten liittyvät idän filosofiaan?

 

Herakleitos, "panta rhei" = kaikki virtaa, muuttuvuus
Pythagoras, "kaikki on numeraalista", idealisti, pythagoralaisuus lääketieteen pohjana.
Platon, "kaikki on ideoiden heijastumaa", objektiivinen idealisti (ideamaailma - havaintomaailma)


Länsimainen - itämainen filosofia

 

Kaavamaisia eroja:

1) Metafysiikka ("luonnon ilmiöiden jälkeen")

länsi: staattisuus, todellisuuden pysyvä rakenne
itä: dynaamisuus, ei kiinteää substanssia (substanssi = perusoleva)

länsi: dualismi (aine ja henki) tai pluralismi
itä: monismi

Aikakäsitys: lännessä lineaarinen (kaikella alku ja loppu), idässä syklinen

 

2) Tietoteoria (epistemologia)

länsi: subjekti - objekti ("minä teen havaintoja")
itä: "minä" ja maailma ovat yhtä

 

länsi: käsitteellinen ajattelu ja persoonallinen jumaluus
itä: mystinen ajattelu ja määrittelemätön jumaluus

 

länsi: rationaalinen ajattelu
itä: pyrkimys mielen tyhjentämiseen